EDUSKUNTA HYVÄKSYI KESKIVIIKKONA ELÄINTEN HYVINVOINTILAIN, JOKA VAIKUTTAA MYÖS KALASTUKSEEN. JATKOSSA SAALIIKSI OTETTAVAT TAI SYÖTTINÄ KÄYTETTÄVÄT KALAT ON LOPETETTAVA MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI.
Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta on rakennettu maa- ja metsätalousministeriössä kuin kuuluisaa Iisakinkirkkoa. Valmistelut aloitettiin ministeriössä jo vuonna 2010 ja ensimmäisen kerran lakia tarjottiin eduskunnalle syksyllä 2018.

Eduskunnan ja ministerien vaihtumisen jälkeen esitys raukesi, mutta uusi lakiesitys rakennettiin vanhan pohjalta ja nykyinen eduskunta sai sen eteensä viime syyskuussa.

Matkan varrella eläinsuojelulain nimi vaihtui eläinten hyvinvointilaiksi, ja aikataulun mukaan se korvaa vanhan lain- ja asetuksen 1. tammikuuta 2024. Muita lakeja koskevat muutokset tulevat todennäköisesti voimaan täsmälleen samaan aikaan.

Hyvinvointilaissa on pyritty ottamaan huomioon eläinten hyvinvointitieteen viimeaikainen kehitys.

Uusi hyvinvointilaki ei rajoitu vain maataloudesta tuttuihin eläimiin, kuten lehmiin tai sikoihin, vaan lain perusteella muuttuvat muun muassa kalastus- ja metsästyslait sekä rikoslaki.

Saalis- ja syöttikalat lopetettava jatkossa nopeasti ja kivuttomasti

Uhanalaisen jokihelmisimpukan suojeluun uutta potkua: nopeutettu kasvatus tuo toivoa raakun pelastumisesta

Raakun toukkien kehitystä onnistuttiin nopeuttamaan Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa huomattavasti. Lajin luontainen lisääntyminen on hyvin heikkoa muun muassa isäntäkalojen vähäisyyden vuoksi.

Tutkijoiden mukaan menetelmä parantaa merkittävästi uhanalaisen raakun pelastamisen mahdollisuuksia. Lue lisää: https://yle.fi/a/74-20019378

Kadon syyt liittyvät todennäköisesti ilmastotekijöiden ja merivirtojen muutoksiin ja meriveden lämpenemiseen ja happamoitumiseen

Pekka Pohjolainen 15.2.2023

Lohenpyynti Tenojoella kielletään jo kolmantena kesänä peräkkäin lohikannan heikon tilan vuoksi.

EDUSKUNTA hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä esityksen lohen kalastuksen kieltämisestä toukokuun alusta joulukuun loppuun.

Maa- ja metsätalousvaliokunta piti mietinnössään Tenon lohen tilannetta äärimmäisen huolestuttavana. Lohikannan heikentyminen näyttää liittyvän lähinnä vaelluspoikasten eli smolttien siirtymiseen joesta mereen.

Kadon syitä ei tunneta tarkkaan, mutta ne liittyvät todennäköisesti ilmastotekijöiden ja merivirtojen muutoksiin ja meriveden lämpenemiseen ja happamoitumiseen. Seuraamuksena on ollut muutoksia lohen ravintoeläinten määrään ja koostumukseen. Myös lohenviljely meressä sekä merilajien kalastus saattavat vaikuttaa lohikantoihin.

Lisäksi heikon emokannan seurauksena syntyvään harvaan poikaskantaan kohdistuu jokivaiheessa suhteellisesti voimakkaampi saalistus petojen taholta sekä muiden lajien kilpailua.
Lue lisää: www.suomenmaa.fi/uutiset/tenon-lohen-tilanne-on-lohduton-edessa-jo-kolmas-kieltokesa/