Uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun toukkien kehitystä on onnistuttu nopeuttamaan Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa. Näin raakun poikaset voidaan vapauttaa itsenäiseen elämään aiempaa nopeammin.
Tutkijoiden mukaan menetelmä parantaa merkittävästi uhanalaisen raakun pelastamisen mahdollisuuksia.
Poikaskasvatus vaatii käsityötä
Luonnossa raakuntoukat eli glokidiat kehittyvät pikkuraakuiksi lohikalojen kiduksilla jopa 11 kuukauden ajan. Konneveden tutkimusasemalla testattiin toukkien isäntäkalojen allaveden lämpötilan nostamista poikasten kehittymisen nopeuttamiseksi ja tulokset olivat lupaavia – raakunpoikasten kehitysaikaa pystyttiin nopeuttamaan 3–4 kuukauteen.
Nopeus on valttia, sillä raakunpoikasten kasvattaminen on työvoimaintensiivistä. Poikaset kerätään isäntäkaloista tippumisen jälkeen vedestä sihdeillä ja niiden joukosta erotellaan elinkelpoiset yksilöt yksitellen. Lisäksi kasvatuksessa olevat poikaset on tarkastettava kolmesti viikossa veden vaihdon yhteydessä.
Luonnollinen lisääntyminen huonoa
Jyväskylän yliopiston LIFE Revives -hankkeessa Konnevedelle tuotiin viime syksynä Lapista Simojoen raakkukantaa edustavia aikuisia raakkuja, joiden lisääntyminen haluttiin varmistaa valvotuissa olosuhteissa.
Tammikuun 2023 loppuun mennessä nopeutetusti tuotettuja poikasia oli kerätty asemalla jo 33 000 yksilöä. Poikasia hoidetaan ja kasvatetaan Konneveden tutkimusasemalla ainakin ensi kesään saakka, jolloin ne siirretään kasvamaan kotijokeensa kontrolloidusti soralaatikoissa tai reikälevyillä.
Raakkukantojen lisääntymistä verottaa muun muassa ikääntyminen sekä isäntäkalojen vähäisyys joissa.
– Monissa raakkujoissa luonnollinen lisääntyminen on heikkoa tai puuttuu kokonaan, joten poikasten tuottaminen laitosolosuhteissa nopeutetusti ja joustavasti vuodenajasta riippumatta luo aivan uudenlaiset puitteet heikossa kunnossa olevien jokihelmisimpukkakantojen pelastamiseksi, kertoo projektin vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen yliopiston tiedotteella.